27. heinäkuuta 2025 (6v) syntynyt Selle Francais -ori, tummanruunikko (EE/Aa) ja 174 cm korkea
kasvattanut Scuderia Sierra, omistaa The Harris Manor VRL-11124
VH00-000-0000 / ikääntyy 6-vuotiaaksi 27.01.2026, jonka jälkeen 3 kertaa vuodessa (tammi-, touko- ja syyskuun 27. päivä)
Hirvittävän helppo hevonen tämä Sierra Leaving Las Vegas, sen kun kerrot mitä tänään tehdään ja ori on innoissaan mukana kuin mikäkin ylikasvanut kultainennoutaja. Hampaiden raspaus? Jes, sehän on vähän jännääkin hommaa, eipähän ole tylsä keskiviikko! Piruetteja? Ne kieltämättä menivät viimeksi niin perusteellisella tavalla pieleen, että kyllähän niitä sietääkin hioa parempaan kuosiin. Pidempi sairasloma pikku sairastarhassa? Pöh, vähän mälsää, mutta ainakin siinä pääsee jyvälle kaikesta tallipihalla tapahtuvasta draamasta – vapise Ulla Taalasmaa, kohtaat vielä voittajasi!
Ehkä tämä pitäisi myydä johonkin konsulttifirmaan pöhinäjohtajaksi..
Tosipuheissa Vegasia voi lähinnä kehua. Sen innokas, ehdottoman muttei ärsyttävän positiivinen asenne on jotain jota voi ainoastaan ihmetellen ihailla. Käsite 'huono päivä' puuttuu tyystin ruunikon sisäisestä sanakirjasta; joka pilvellä on hopeareunus ja ellei ole niin onhan myrskypilvien harmaasävyissä jylhää, vaikuttavaa kauneutta.
Tämmöinen hevonen on tieten helppohoitoinen, mutkaton sekä talliväen kesken todella suosittu. Ei niin pientä askaretta, etteikö siihen ilmoittautuisi useampi ihminen! Tarvitsipa Vegas loimen, haavanhoitoa tai mitä tahansa, hommaan löytyy aina innokas vapaaehtoinen. Näin kiltin, uteliaan mutta käytöstapansa jännissäkin paikoissa muistavan hevosen kanssa onkin mukava viettää aikaansa. Vegas rakastaa rapsutuksia, ei oikein koskaan ole ymmärtänyt orimaisen pullistelupelleilyn päälle eikä tammoillekaan isommin esitä, vähän ehkä höhöttää perään ja se siitä. Uusiin asioihin ruunikko suhtautuu avoimen uteliaasti haluten aina tutkailla asioita – kengittäjän välineet ovat edelleen, vuosien jälkeenkin, hyvin jänniä!
Ratsastusvuoroista vasta tapellaankin. Niin huippuunsa jalostettu kilpapuoliverinen kuin Leaving Las Vegas onkin sen liikeradat eivät ole ylilyötyjä, joten kohkaavaa jalkojen huitomista ei tarvitse kitkeä pois. Liikettä toki löytyy, oikein komeaa, kauniin tasapainoista, elastista ja ilmavaa, mutta terveellä mekaniikalla. Lavat ovat irtonaiset, etu- ja takaosa samaa paria, ryhti sekä tasapaino luonnostaan hyvät. Ori vielä rakastaa esiintymistä, jo maitovarsana se tanssahteli näyttelykehissä suosionosoituksista ja ihastelevista huokauksista nauttien, eikä noista ajoista yhtikäs mikään ole muuttunut. No, nykyään Vegas esiintyy kehissä yksinään ilman emäänsä, mutta parrasvaloista nautiskelun määrä on pysynyt vakiona.
Aivan kuin näissä kehuissa ei olisi riittämiin, Vegas on mielettömän kiva, hyvä ratsastaa. Positiivinen, kuten muulloinkin, herkkä ja reaktiivinen ilman räjähtävää terävyyttä, ymmärtäväinen ja sopeutuvainen; ori ei mene solmuun eriparisista avuista, vaihtuvista ratsastajista tai mistään muustakaan. Sehän on vain hauskaa, tutustua uusiin ratsastajiin sekä selvittää, miten tässä tullaan juttuun! Aivan uskomaton hevonen.
Mikäli ruunikko ei sattuisi olemaan Grand Prix -tason kilparatsu sekä jalostusori, se voisi olla opetusmestari, paljon puhuttu parempi harrastehevonen, ratsastuskoulun luottopuksutin. Vegas ei mitenkään päin ole vain ammattilaisten ratsu hevosalan kiertoilmauksia lainaten, kyllä tämän selkään kärsii nousta vähän kokemattomampikin ihminen ilman kokemusta kuumuvista, viritetyn herkistä, kovista tai muutoin haastavista hevosista. Mikäli ori ei apujasi ymmärrä se ehdottaa jotain, yhdeksällä kerralla kymmenestä oikeaa. On tämä ehkä vähän puoliautomaatti, mikä tosin ei tarkoita GP-voittojen tulleen vahingossa. Ei Vegas sentäs ratoja ulkoa opettele tai itsestään kokoa, vaikka saattaakin tehdä pikkupätkät pohkeenväistöä aika onnettomin avuin tai tasapainottaa kulmia ratsastajan valahtaessa sisäjalan päälle.
Luonteen on kirjoittanut Lissu T.
otsikko
 |
|
tähän varsoista jotain tai jos on sanottavaa suvusta vielä jotain
It's actually romantic, you've just given me so much… attention!
Topeliuksella on alla startteja yhteensä 28 kappaletta, joista 10 on sijoituksia ja joista 4 voittoja.
| päivämäärä ja kilpailupaikka | laji | taso | tulokset |
 00.00.0000 Tapahtumapaikka |
Laji | Luokka | Tulokset |
| 00.00.0000 Tapahtumapaikka |
Laji | Luokka | Tulokset |
All the sad girls sing, we'll keep dancing 'til the mood rings tell us how we're feeling
✧ klipataan talvisin, loimitus sään mukaan
✧ riimua ei jätetä päähän tarhatessa, menee vinksin vonksin leikeissä
✧ jalat kylmätään liikutuksen jälkeen, juo mössön kylmäyksen aikana
✧ kunnon treeni 4 kertaa viikossa jonka lisäksi yksi tai kaksi höntsäilyä selästä tai maasta käsin, sunnuntai vapaa
✧ tällä hetkellä valmentaja ratsastaa (vaihtoehtoisesti valmennus) kaksi kertaa viikossa
✧ valmennuspäivinä elektrolyyttijauhetta aamupalaan
✧ heinät pussitettava karsinaan, tarhassa syö rauhassa mutta tekemiseksi voi viedä heinäpallon
varusteet © Sokka Luxuries, OddPixel, Rosings Park ja Varusteponi
I'm married to the hustle and now I know the life of a showgirl, babe
Klikkaa otsikkoa avataksesi päiväkirjamerkinnän
01. lokakuu 2025; suoraan Italian auringon alta“No, kukas tämä on?” Lola katsoo karsinassa seisovaa ruunikkoa hevosta. Vieressä ryhdikkäästi seisova isä hymyilee, selkeästi tyytyväisenä ostoksestaan.
“Vegas, suoraan Italian auringon alta, hemmetin hyvä ostos jos näin voisi sanoa”, Stanley toteaa ja ojentaa kätensä karsinan oven yli hevoselle, Vegasille, haisteltavaksi. Ori pyörähtää kohti parivaljakkoa heti ja puhkuu lämmintä ilmaa miehen kämmenelle uteliaasti.
“Beverleylle?” isän tapoihin kuului valita tallin muutamista ratsastajista aina jonkun tietyn ratsastajaksi hevosilleen - suhdetta ja siteitä kehitettäisiin niin että pari oppisi tuntemaan toisensa ja täten antamaan parastaan kilpailukentillä.
“Ehkä Thomasille, mies on aika haka kouluhommissa”, Stanley kertoo ajatuksistaan, “olin kyllä ajatellut että sinä voisit ratsastaa tätä myös aina kun ehdit koulultasi. Koulu menee tietenkin edelle.”
Stanleyn äänensävy on hieman haikea; ylpeä tyttärensä saavutuksista mutta silti väreen harmissaan siitä etteivät hänen kaikki lapset ole yhtä innoissaan opiskeluiden suhteen. Anthonyn koulunkäynti on kipeä paikka miehelle vaikkei hän sitä ääneen sanokaan - Lola tietää sen silti. Kaikki tietävät.
“Oikeasti? Onkohan tuo vähän liian hieno mulle kuitenkin, vaikuttaa sellaiselta”, Lola kysyy epäröiden.
“Ei ole, ei ei. Siinähän sitä oppii ja tulee itsekin, no, hienommaksi, kun menee ja ratsastaa”, Stanley toteaa päättäväisesti ja rutistaa tyttärensä kainaloonsa. Lola ei voi kuin hymyillä miehelle, jännityksen pulputessa tytön vatsanpohjaan; hänellä ei ole ollut nimikkohevosta aikoihin, viimeisin suhde katkesi kun tyttö muutti sisäoppilaitokseen ja kotona ei tullut käytyä niin usein kuin tosissaan harrastaminen olisi vaatinut. Kaipuu ratsastamaan on kuitenkin ollut suuri.
“Kuulostaa hyvältä, jos sä niin näet”, Lola huokaisee ja nojaa isäänsä vasten, “kyllä mä olen kaivannut ratsastamaan ja paljon.”
“Ja me täällä kotona sinua. Voisit useammin tulla käymään, ei se Lontoo niin mahtava paikka ole että kotia korvaisi”, isä muistuttaa ja saa Lolan hymyilemään.
Vihdoinkin saattaisi olla syy tullakin kotiin. (15.10.2025)